Palikan elämää

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Buick, lopputulos



Näiden penkkien verhoilu oli opettava kokemus. Opin paljon uutta nahan käsittelystä, kaavoittamisesta ja ompelusta. Penkkien valmiiksi saamisessa kesti kauemmin, kuin alunperin olin arvioinut ja seminaarin mennessä takaistuin oli vielä verhoilematta. En osannut arvioida nahan käsittelyyn kuluvaa aikaa oikein, sillä tätä ennen olin käsitellyt nahkaa hyvin vähän. Sain kaiken kuitenkin valmiiksi ennen jakson loppua. Vaikka nahan ompelu aiheutti etukäteen eniten stressiä, onnistuin siinä mielestäni hyvin. Lopputulokseen olen tyytyväinen.



torstai 26. maaliskuuta 2015

Buick, verhoilu



Kiinnitin verhoilut runkoihin autokoukuilla. Autokoukkujen puristamiseen on olemassa omat pihdit, joissa on ura koukkua varten. Jotta jokainen veto ei näkyisi verhoilussa ompelin reunoihin kujat joihin pujotin teräslangan. Tämän avulla verhoilu kiristyi tasaisesti.

Etuselkänojan verhoilin ensimmäisenä. Yläreunasta irronnut vaahtomuovi peilasi nahasta läpi, joten jouduin avaamaan jo kiinnittämäni yläreunan ja liimaamaan irronneen vaahtomuovin uudestaan reunaan kiinni. Alareunan kulmat ompelin käsin n. 5 cm matkalta, sillä ajattelin verhoilun olevan helpompaa jos alakulma on auki. Jäkikäteen ajateltuna olisin hyvin voinut ommella sauman kiinni koneella. Kaavoitus oli onnistunnut sillä verhoilu kiristyi rungon päälle hienosti.


Seuraavaksi verhoilin etuistuimen. Kun selkänoja oli verhoiltu mittasin sen avulla mihin kohtaan kohdistan harmaat osat istuimessa. Tein kaavat ja ompelin keinonahasta testiversion. Jouduin muokkaamaan sivukappaa, mutta muuten kaavat olivat kunnossa. Verhoilin istuimen ja testasin vielä olinko onnistunut kohdistamaan osat. Kohdistus onnistui ja olin tyytyväinen lopputulokseen.


Takaselkänoja oli vuorossa seuraavaksi. Testasin keinonahan avulla aikaisemmin tekemäni kaavat. Jouduin jälleen muokkaamaan kaavoja hieman ennen nahan leikkaamista. Ompelussa en kohdannut ongelmia.Verhoiltuani selkänojan huomasin kiinnittäneeni alareunan väärään kohtaan. Oikeaan kohtaa kiinnittämällä selkänojan muoto muutuu hiukan, joten päätin korjata tilanteen ompelemalla välipalan, jonka avulla kiinnitin alareunan oikeean kohta. Tällä tavalla minun ei tarvinnut purkaa jo kiinnittämääni verhoilua.

Takaistuimeen muokkasin kaavat etuistuimen kaavoista. Takaistuin on hieman leveämpi, joten levensin keski- ja sivukappaleita. Testisovittaessa huomasin tehneeni takaosan apukankaasta liian pitkän, sillä verhoilu jäi todella löysäksi. Lyhensin kappaletta  n. 5 cm:ä ja tämän jälkeen kireys oli sopiva. Sovitin selkänojaa istuimeen, jotta näkisin kohdistuvatko osat oikein. Sovittaessa kohdistus näytti toimivan, mutta ennen kuin penkit on kiinnitetty takaisin autoon on mahdoton sanoa onnistuiko kohdistus täydellisesti.

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Buick, ompelu



Aloitin etuselkänojan ompelemisen tikkaamalla harmaat nahat. Liimasin 2x8 mm:n laminaattikankaan tikattavan nahan alle, jotta se pysyisi paikoillaan tikkauksen ajan. Oikean väristä ompelulankaa ei koululta valmiina löytynyt, joten kävin hakemassa tukusta sopivan värin. Testasin tikinpituutta ja nahalle ompelua testikappaleeseen. Hermoiltuani tarpeeksi aloitin tikkausten tekemisen. Ensimäinen kappale sujui ilman suurempia ongelmia. Viimeisen rivin aloitus epäonnistui, mutta sain sen korjattua ilman näkyviin jääviä virheitä.



Ommeltuani tikkaukset huomasin, että kappale lyheni tikkausten takia n. 3 cm, eivätkä tekemäni ompelumerkit enään täsmänneet. Päätin mitata uudet ompelumerkit ja aloittaa ompelun kappaleen keskeltä, jotta alareuna jäisi kummaltakin puolelta yhtä lyhyeksi.


Ompelin etuselkänojan ja sovitin sen paikoilleen ennen katesaumojen ompelemista. Muutoksia ei tarvittu joten uskalsin ommella katesaumat. Kappaleen reunoille ompelin kankaasta kujat verhoilua varten. Koska en ollut täysin varma kireydestä, tein joihinkin kohtiin säätökujat.



keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Buick, nahan leikkuu



Ennen nahan leikkaamista tarkistin nahan mahdolliset virheet. Muutama reikä löytyi niin reunasta ettei sillä ollut merkitystä. Käyttämäni nahka oli hyvälaatuista, pehmeää ja miellyttävää. Ennen piirtämistä sommittelin kaavoja nahalle, jotta saisin kappaleet leikattua mahdollisimman fiksusti. Piirsin nahkakynällä kaavan mukaan muodon ja leikkasin kappaleet saksilla irti.


torstai 19. helmikuuta 2015

Buick, kaavoitus



Aloitin kaavoittamisen takapenkin selkänojasta. Pingotin lakanakankaan runkoon kiinni heftaneulojen avulla ja piirsin kankaaseen lyijykynällä tummien osien muodot. Tämän jälkeen tein kaavat ja ompelin keinonahasta testikappaleen.


Keinonahkaisen testikappaleen heftasin runkoon kiinni ja piirsin keinonahkaan sivukappojen saumojen kohdat. Kopioin saumankohdan muodon kaavaan. Ompelin keinonahasta testiversion ja sovitin sitä runkoon. Sovittamisen jälkeen jouduin korjaamaan kapan kaavaa aika suurella kädellä ennen kuin muoto oli oikea.


Kaavoitin ensin molempien penkkien selkänojat. Päätin ommella ja verhoilla selkänojat valmiiksi ja vasta sitten istuimet, jotta saisin istuimen tummat osat kohdistettua oikeaan kohtaan selkänojan tummien kohtien kanssa. Oikeaa kohtaa on lähes mahdoton kaavoittaa ilman, että verhoilu on kiinni rungossa.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Buick, selkänojien pehmustus



Saatuani istuinosat pehmustettua jatkoin selkänojien pehmustamisella. Päätin rakentaa pehmusteet samalla tavalla kuin istuinten pehmusteet. Vaahtomuovien paksuudet valitsin vanhoja pehmusteita tutkittuani ja päädyin laittamaan 2 cm HR 50 alemmaksi kappaleeksi ja 3 cm HR 50 päällimmäiseksi. Onnekseni kaikki vaahtomuovit löytyivät koulun varastota, eikä niitä tarvinnut tilata erikseen.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Buick, istuinten pehmustus



Pohjatyöt valmiiksi saatuani rupesin suunnittelemaan vaahtomuovien laatuja ja paksuuksia. Aloitin takaistuimen pehmusteista. Vanhojen pehmusteiden arvioin olleen n. 4 cm paksuja ja kokeilinkin tässä paksuudessa HR 35 ja HR 50 laatuja. Päädyin käyttämään HR 50 laatua ja rakentamaan pehmusteen kahdesta 2 cm paksusta kappaleesta. Alemman kappaleen leikkasin istuimen muotoon ja päällimäisen kappaleen niin, että se tuli joka puolelta reunan yli saaden aikaan pyöreää muotoa. Etureuna tuli puolet pidemmälle, kuin takareuna ja sivut. Liimauksen helpottamiseksi viistin vaahtomuovisahalla pienen viisteen sivuihin ja etureunaan. Etuistuimen pehmustuksen toteutin samalla tavalla.