Purin verhoilut kaikista osista, jotta jousistot saataisiin maalattavaksi kaikki yhtäaikaa. Ennen kuin aloin purkamaan uutta kappaletta, kuvasin sen ja laitoin mitat ylös.
Ensimmäisenä purin etuselkänojan. Kuljettajan puolelta oli katkennut kolme jousta, joita oli edellinen vehoilija korjannut vaahtomuovipalan avulla. Päädyin hieman toisenlaiseen korjausmenetelmään. Tarkoituksena on muotoilla teräslangasta samanmallinen kappale ja kiinnittää se paikkaamaan katkennut kohta.
Seuraavaksi purin etuistuimen. Alkuperäistä verhoilua ei ollut purettu kokonaan uuden alta, ainoastaan istuinosa oli leikattu pois ja kapat jätetty runkoon kiinni. Tässäkin jousistossa oli kuljettajan puolella korjattava kohta. Kehälanka on yhdestä kohtaa katkennut. Sen korjaan samoin menetelmin kuin selkänojan jouset.
Takaselkänojasta paljastui verhoilun alta alkuperäinen verhoilu. Alkupeäisen verhoilun keinonahka murtui ja halkeili käsissäni, kun purin sen pois. En ymmärrä, miksi uuden verhoilun alle on jätetty vanha, mutta oli kiva nähdä, millainen toteutus verhoilussa on ollut uutena.
Viimeisenä oli vuorossa vielä takaistuin. Toivoin myös takaistuimen alta löytyvän alkuperäisen verhoilun kokonaisuudessaan, jotta olisin nähnyt, millainen se on, mutta tästäkin istuimesta oli vanhat verhoilut leikattu pois istuimen kohdalta. Vaikuttaa siltä, että aikaisempi verhoilija on ollut laiska purkaja.
Tärkein työkaluni autonpenkkejä purkaessa oli voimaleikkuri, jonka avulla sain autokoukut helposti katkaistua ja purkaminen oli nopeaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti