Vihdoinkin tuoli on valmis. Todella helpottunut olo, kun kesälomalle voi lähteä ilman keskeneräisiä projekteja. Tuolista tehty materiaalilaskenta on myös tehty ja palautettu opettajalle. Vielä olisi tarkoitus kirjoittaa pieni pätkä K-tuolin historiasta tänne blogin puolelle ja sen jälkeen voikin siirtyä lomatunnelmiin.
Lähtötilanteen dokumentoimisessa oli omat haasteensa. Jousisto oli pettänyt ja selkänojasta ei löytynyt nimeksikään pehmustusta. Oli vaikeaa saada aikaan alkuperäisen näköistä, kun ei tiennyt miltä tuoli on alunperin näyttänyt.
Purkaminen sujui ongelmitta ja ilman yllätyksiä. Parit liitokset jouduin liimaamaan uudestaan ja opinkin, että vanha liima täytyy poistaa kunnolla vaikka puu näyttäisikin puhtaalta. Suurin osa ajasta kului joustinten sitomiseen. Se olikin työn hankalimpia kohtia. Oikean tekniikan löytymiseen kului hetki ja rivien samankorkuisiksi saaminen oli työlästä puuha. Onneksi se on nyt tehty. Asentosidontojen jälkeen loput sidonnat sujuivat ongelmitta ja työskentely saattoi jopa ajoittain tuntua mielekkäältä.
Istuimen perustuksen tekeminen sujui hyvin. Meriheinällä täyttämisessä hankalinta oli saada istuimesta tasainen jokapuolelta. Reunoja täyttäessä tuli ranteet kipeiksi, kun kiristin säkkikangasta tiukaksi ja tasaiseksi. Kun tein reunatukiompeleita, hyvästä pohjatyöstä oli kuitenkin hyötyä. Minun ei tarvinnut käyttää niin paljon pryyliä heinien siirtoon jälkikäteen.
Istuimen loppuvaiheet (jouhet ja lakanakangas) sujuivat niin nopeasti, etten työskennellessäni muistanut hirveästi ottaa kuvia. Sama tapahtui selkänojan kanssa. Kun työvaiheet olivat aikalailla samat kuin istuimessa, työn eteneminen oli nopeaa ja vaihekuvien ottaminen unohtui.
Kaavoittaessa oli kiva huomatta jo oppineensa jotain, kun ensimmäinen lakanakangasversio oli hyvä ja kaavoja ei tarvinnut korjailla. Kaavoittamisen pystyi myös tekemään itsenäisesti ilman ohjausta, sillä siinä ei ollut mitään uutta.
Verhoileminen sujui myös ilman suurempia ongelmia ja aikalailla itsenäisesti. Kangas oli helposti purkautuvaa ja todella pölyä imevää materiaalia. Toisaalta lankasuoruus oli todella helppo katsoa ja naulaus sujui ongelmitta. Kangas ei myöskään venynyt kauheasti, tämä oli mielestäni hyvä juttu, sillä se helpotti verhoillessa lankasuoruudessa pysymistä. Selkänojan yläreunaan tulevien vekkien teko oli lakanakankaan kanssa hankalaa, mutta tämän varsinaisen verhoilukankaan kanssa vekit eivät olleet ongelma.
Lopputulokseen olen tyytyväinen. Työ oli todella opettavainen ja olen varma, että seuraava K-tuoli olis jo nopeammin valmis. Ihan heti en kuitenkaan ole valmis uudestaan tähän koitokseen. Parannettavaa löytyy alueista joita tein ensikertaa, kuten jousien sitominen. Sen sijaan olen tyytyväinen osa-alueisiin, joita on tullut harjoiteltua muissakin töissä. Näitä ovat esimerkiksi kaavoitus, naulaus ja puutyöt.
Tässä vielä ennen ja jälkeen kuvat tuolista. Aika huima muutos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti